maanantai 7. lokakuuta 2013

Haluan lihaa!

Sitten taas vähän lihattomia päiviä ja ehkä vähän muutakin siinä sivussa....

Day 4

Töissä lähdin heti aamusta harjottelijatytön ja asiakkaan kanssa kahvilaan. Voi kuinka hyviä kinkkupiirakoita sun muita lihaisia tuotteita hyllyssä oli, mutta pidin kiinni lihattomasta ja tyydyin fetacroisanttiin. Ihan hyvää, vaikka liikaa fetaa minun makuuni, niinpä vähän karsinkin pois. Työpaikalla tuli vielä syötyä pala tonnikalapitsaa. Onneksi tein siitä lihattoman. Kotona söin illalla sitä lasangea, joka maistui paremmalle kun edellisenä päivänä, oikeastaan ihan normaalille lasangelle.

Muuten perjantai menikin sitten alkoholin kanssa. Morkkista ja ahdistuskohtausta, itkua, vittuilua, pahaa oloa. Kännit on aina yhtä perseestä. Lauantai menikin sitten maailman pahimmassa krapulassa...

Day 5

Siinä vaiheessa kun ruoka taas alkoi maistumaan (ilta kahdeksalta) grillimättöhampurilainen olisi tehnyt hyvää, mutta tyydyin kuitenkin vain pieniin ranskalaisiin... Yöllä myös abcllä vieraillessa lihan himo oli suuri.... Kinkkucroisantti on maailman parhain asia, mutta juustokroisantinhan siitä nappasin. Selvisin houkutuksista!

Day 6 

Lasangea vieläkin... Loput heitin kuitenkin roskiin, sillä se olisi varmaan pursunnut jo korvista ulos, turhan monta päivää oli sitä jo tullut syötyä. Tatu oli käymässä ja kokkaili yöllä jauhelihamakaroonia, jota minulla on nytkin jääkaapissa, kun se käy täällä työssäoppimisensa aikana ruokkiksilla, kun melkein naapurissa työskentelee. Tatun estelyistä huolimatta, varastin lusikan, ja sain suuhuni jauhelihaa, PARASTA. 

En oikein tiedä, miksi tällä lihattomalla viihdyn enää.Syön lihaa niin paljon että ilman sitä on outoa olla ja tuntuu ihme rajoittamiselta koko homma. Olen miettinyt, josko tekisi kerran viikossa liharuokaa tai jotakin, koska en jaksa kiusata itseäni, mutta saas nyt nähdä... Luulen kyllä, että kun näen Tatun ruokia jääkaapissani ja kun siellä on kanaa, niin en voi vastustaa kiusausta. Toisaalta tuntuu hölmöltä luovuttaa, toisaalta jatkaa. Saapa nähdä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

piristä mua, darling